Lapin satamien kehittäminen, tieverkoston rakentaminen ja junarataosuuksien sähköistäminen löytyvät molempien Lapin sosialidemokraattien eduskuntavaaliehdokkaiden Johanna Ojala-Niemelän ja Marko Varajärven tavoitelistoilta tulevalle vaalikaudelle. Nämä infrastruktuurihankkeet turvaavat ehdokkaiden mukaan Lapin maakunnan elinvoimaisuutta jatkossakin.

– Lappi pyörii vahvasti matkailun, malmin ja metsätalouden varassa. Matkailun käyrät ovat vahvassa nousussa, malmin osalta meillä on vireillä olevia kaivoshankkeita ja metsätaloudessa Metsä Fibren tehdasinvestointi on mittaluokaltaan yli miljardin euron arvoinen. Tämä tarkoittaa paljon vaatimuksia kuljetuksille, kertoo Tornionlaakson Neuvoston toiminnanjohtaja Varajärvi.

– Uusien kuljetustarpeiden lisääntyessä infran parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. Logistiikasta ei saa tulla pullonkaulaa, ehdokkaat linjaavat.

Lapin rata- ja tiehankkeet parantavat liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta

Lappi on maantieteellisen sijaintinsa, välimatkojensa ja pinta-alansa puolesta poikkeuksellinen alue, jonka elinvoimaisuus edellyttää erityishuomiota saavutettavuuteen ja logistiikkaan liittyvissä rakenteissa. Eritoten raide- ja tieliikenne tarvitsevat SDP:n ehdokkaiden mielestä lähitulevaisuudessa merkittäviä panostuksia kasvava matkailun, kaivosteollisuuden ja ulkomaisen läpikulkuliikenteen edellyttäminä.

Lapin rautatiet käsittävät nykyisin rataosat Oulu–Tornio, Laurila–Kelloselkä sekä Tornio–Kolari. Molempien ehdokkaiden mielestä etenkin Kolarin rata huutaa sähköistämistä. Hankkeen toteutuminen pienentäisi osaltaan matkailun hiilijalanjälkeä sekä turvaisi niin matkailu-, malmi- ja metsätavarakuljetukset. Myös Lapin kaivoshankkeet tulevat tarvitsemaan entistä toimivamman kuljetusinfrastruktuurin tueksi.

– Näen tärkeänä ratayhteistyön lisäämisen myös Ruotsin kanssa. Laurila-Tornion radan yhteyden sähköistäminen 17 kilometrin matkalta on ensisijaisten hankkeiden joukossa ensi hallituskaudella. Kyseinen yhteys mahdollistaa tulevaisuudessa rajat ylittävän henkilöjunaliikenteen sekä suurteollisuuden yhteydet. Tällä olisi isot vaikutukset investoinnin pienuuteen nähden, kansanedustaja Ojala-Niemelä toteaa.

Myös Tornionlaakson kytkeminen Kiinan markkinoille on vain askelien päästä toteutumisesta. Uusi silkkitie ulottuu Kiinasta Kouvolaan ja siitä Haaparanta-Tornion läpi Norjan Narvikiin asti. Tielle suunnitellaan konttijunaa kilpailukykyisin hinnoin.

– Haaparanta ja Tornio ovat valmiita ottamaan haasteen vastaan pohjoismaiden uutena rautateiden logistiikkakeskuksena. Rajat ylittävää yhteistyötä on tärkeää lisätä, summaa Varajärvi, joka on ollut aktiivisesti edistämässä Uuden Silkkitien ulottamista Kouvolasta Tornio-Haaparannan kautta Narvikiin.

Raideliikenteen lisäksi myös tieliikenne tarvitsee omalta osaltaan rahoituksia. Valtatie 21:n eli Tornio-Kilpisjärven tien peruskorjaukseen saatiin siemenraha, joka oli iso työvoitto molempien ehdokkaiden mielestä, mutta panostuksia tarvitaan edelleen sekä VT 21:n loppuun saattamiseen että valtatie 4:n Kemi-Oulun välin kuntoon laittamiseen.

– Hallitus suuntasi määrärahoja valtatie 4:n korjaukseen, mutta valitettavaa on, että suurin osa jäi Oulun päähän. Lapissa on turvattava jatkossakin, että tieinframme on kunnossa, jotta ihmiset ja elinkeinoelämän kuljetukset pääsevät kulkemaan. Toimiva infrastruktuuri kompensoi meidän pitkiä etäisyyksiämme, kommentoi Ojala-Niemelä.

Laiva- ja lentoliikenne keskeisessä asemassa Lapin elinvoimaisuudelle

Ojala-Niemelän ja Varajärven mielestä Lapin satamien, Tornion Röyttän kuin Kemin Ajoksen, tulee saada niille riittävät määrärahat ensi vaalikaudella. Ehdokkaiden mielestä Ajoksen sataman syventämisellä kahdella metrillä parannettaisiin merkittävästi alueen yritysten toimintaedellytyksiä.

– Kyseessä on tärkeä liikenteen solmukohta. Alueelta kuljetetaan niin metsä- kuin metalliteollisuuden tuotteita maailmalle. Kemi-Tornio -alueen vienti muodostaa noin 9 prosenttia koko Suomen viennistä. Lisäksi Meri-Lapin teollisuus työllistää lähes 5 000 työntekijää ja vaikuttaa välillisesti noin 25 000 työpaikkaan, muistuttaa Ojala-Niemelä.

Ehdokkaiden katse kohdistuu satamatoiminnan lisäksi myös Lapin lentokenttiin, jotka ovat tärkeässä asemassa asukkaiden, liike-elämän, teollisuuden ja matkailun kannalta.

– Matkustajamäärä on riippuvainen lentoliikenteestä. Täten lentokenttien asemien turvaaminen on keskeisessä asemassa Lapin elinvoimaisuudelle, huomauttaa Varajärvi.

– Finavian panostukset Lapin kenttiin ovat olleet hienoja. Lentokenttien, kuten Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon saavutettavuus parantuu entisestään 55 miljoonaan investoinnilla. Myös Kemi-Tornion ja Enontekiön lentokenttiä on kehitettävä ja neuvottelut Finnairin kanssa Kemin aamulennon palauttamiseksi on aloitettava, toteaa Ojala-Niemelä.

Muutoksia liikennejärjestelmäsuunnitteluun

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu on tehty tähän asti hallituskausittain ja typistynyt neljään vuoteen. Seuraavalla hallituskaudella laaditaan 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jota on käytetty onnistuneesti myös naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa.

– Suunnittelutyö tullaan tekemään parlamentaarisesti eli kaikkien eduskuntapuolueiden kesken, hallitus-oppositiorajat ylittäen. Onkin tärkeää, että saamme lappilaisen edustajan puhumaan Lapin puolesta, summaavat Ojala-Niemelä ja Varajärvi.